Pohjoisen kylmissä vesissä elää kalalaji, jonka kiintiöitä ja saalismääriä on mahdoton ennustaa. Silti vaikeasti seurattavia hopeaselkiä on pyydetty vuosisatojen ajan, ja saatavuudesta riippuen silli onkin ollut joko herrojen herkku tai duunarin ruoka.

Jo muinaiset roomalaiset tunsivat sillin. Rooman keisareiden on kerrottu herkutelleen hunajaan säilötyllä sillillä ja skotlantilaisten ruokapöytiin sillin tiedetään rantautuneen jo 700-luvulla. Kuningas Kaarle Suuri taas perusti vuoden 800 tienoilla Hammaburgin sillisataman, josta myöhemmin kehittyi Hampurin kaupunki.

Silli on ollut myös osa suomalaista ruokakulttuuria parin vuosisadan ajan. Aikojen saatossa muodostuneet suomalaiset sillin kulutus- ja käyttötavat ovat ottaneet vaikutteita venäläisestä ja skandinaavisesta kulttuurista. Lisäksi Suomessa aiemmin vahvana toiminut silliteollisuus on muokannut sillin käyttöä entistä enemmän suomalaiseksi.

Myös suomalaisella sillikalastuksella on kunniakas historia. Ensimmäisenä silliparvien perään pohjoisille merille lähti jo vuonna 1929 sillilaiva Petsamo. Tämän jälkeen monet muut sillilaivat seurasivat esimerkkiä. Sotien aiheuttaman tauon jälkeen sillinpyynnin kulta-aikaa elettiin 1950- ja 1960-luvuilla. Tuolloin useat laivastot purjehtivat vuosittain Islannin ja Norjan vesille. Kuuluisin näistä sotien jälkeisistä laivastoista oli Rymättylässä toiminut Saukko-laivasto, jonka kalastusmatkat jatkuivat aina vuoteen 1976 asti.

Suomeen kehittyi myös vahva silliteollisuus. Rymättylän Säilyke, Kalayhtymä, Porkkalan Säilyke ja Turun Kala olivat suurimpia sillinjalostajia aina 1980-luvulle saakka. Myöhemmin 1990- ja 2000-luvuilla markkinoilla toimivat rymättyläläinen Boyfood Oy ja norjalaisessa omistuksessa oleva Orkla Foods Finland. Tänään tätä komeata jatkumoa pitää yllä ainoana täysin kotimaisena toimijana Suomen Sillikonttori Oy.